Tapettitoimitus!

Kyllä vaan aivan ihanaa palvelua on Tampereella uudessa sisustusmyymälässä nimeltä Dekologia Design! :) Saatoin kyllä tästä asiasta mainita aikasemminkin, mutta nyt tuotiin tapetit ihan kotiin asti kun kuormat olivat olleet hieman myöhässä... Toki tällä Memmulla oli jotain konsultoitavaa täällä Orivedellä (enpä sitten muistanut udella mitä... ;) ) , joten matkan varrella oli huushollimme, mutta siltikin! Lupasi myös postittaa kuormasta jääneen Nellin kirjoitusalustan... Kyllä sitä aina vaan enemmän arvostaa hyvää asiakaspalvelua, varsinkin kun itse pyrkii olemaan, silloin kun sellaisessa työssä on ollut ja luultavasti tulee olemaan, hyvä asiakaspalvelija. Se on hyvä kilpailuvaltti, koska uskon, että enevissä määrin ihmiset päättävät jaloillaan...

Eli nyt sit vain tapetteja repimään pois! Tai mieheltä tuli pieni ohjeistuis, että ei kannata tehdä niin kuten monesti tehdään, että kostutuksen jälkeen alkaa heti repimään vaan tosiaan kunnon kosteutus ja antaa vettyä tarpeeksi pitkän ajan jolloin tapetti lähtee helpommin ;) Selvä kulta... Kun nyt ensin irrottaisi nuo jalkalistat, en taida uskaltaa minä niitä ruveta repimään...

Ai niin, meillä on perheessä sitten rikollinen ;) Olemme tehneet tietämättämme laittomuuksia, mutta Antero on nyt se pahin :D Eli olemme joskus auranneet lumiamme tielle tai siis tien reunaan toki, mutta ehkä ovat jääneet hieman ajokaistallekin... Mutta aina näin on tehty vain siinä tapauksessa kun auraaja on ollut tulossa tai jo pörrännyt lähellä joten minä ainakin olen luullut, että mitä se haittaa jos siinä samalla sitten työntää sivuun ne meidänkin kasat kun niitä muutenkin työntelee. No tästä asiasta saimme sitten virallisen huomautuksen... Että onpi sitten poliisiasia jos lumia ei olla korjattu kello 15.00 mennessä... Onneksi naapuri tuli hätiin, koska enpä minä tästä kovin hyvin pääse, ainakaan minkään aikarajan sisällä niitä korjaamaan. Joten kiitos naapuriapu! Tai kuten minä pienenä luin mummun lappusesta, jossa siis luki "naapuriapu" , naapuririapu :)

Koruja ja perhekahvilaa...

Onpas taas tullut mukavia uusia juttuja ja kaikista parasta kun on ystäviä ja tuttuja nähnyt! Kyllä sitä vaan täytyy saada itsensä liikkeelle useammin!

Perjantaina käytiin moikkaamassa tytyjä, Niinaa ja Viljaa ja aina yhtä mukava siellä on käydä! :)

Sitten sunnuntaina oli entisellä Alko-aikojan työkaverillani Riikalla Ilo-korukutsut! Ihan uusi juttu minulle... Ihania koruja, mutta valitettavasti hieman liian kalliita tässä kohtaa... Mutta tosiaan tässäkin mukavinta oli nähdä tuttuja! Kauemminkin olisi ehkä voinut olla, mutta pikku-herra, jonka jouduin siis ottamaan mukaan, rupesi vähän väsähtämään ja metelöimään siihen tyyliin, että kotiin jo... Mutta eiköhän joku vielä uudestaan kyseiset kutsut järjestä niin pääsee uudelleen hypistelemään!

Ja tänään tiistaina käytiin sitten vihdoista viimein katsastamassa MLL:n perhekahvilan meininki ja mukavaahan siellä! Paljon leluja ja Nellille kavereita ja askarteluja jne... Ja edullinen lounas on tosi hyvä juttu. Sinne menemme siis uudestaan! Kunhan vaan heti pistän kalenteriin ylös, että osataan mennä oikeana tiistaina taas uudestaan! Nämä aamupäivä kerrat kun ovat joka toinen viikko...!

Ja niin se elämä vaan menee... Anteron mummusta aika jätti eilen, ehkä oli jo aika päästäkin lepoon... Ja pikkuserkun perheeseen syntyi tänä aamuna toinen poika... Tätähän se, elämää niin surussa kuin ilossakin...

Niilo 6kk

Johan tämäkin ikä meni kuukausi sitten, mutta laitetaanpa parit kuvat pikkuisesta miehestä! :)

puli puli...

Huomenna taas vähän polskuttelemaan joten sen kunniaksi pari kuvaa viime kerralta :) Isi otettiin silloin kans mukaan kameramieheksi... Tosin saisihan tuo tulla vaikka aina, mutta Nelli kun täytyy jättää kotiin niin sen takia on jäänyt pois... Ja Anteron kommentti joskus oli, että " taitaa ne lauleskelut olla enemmän äitien juttuja" ;)

Niilon huone vol2.

Vai olisiko tämän pitänyt olla vol1. kun eipä se ensimmäinen kirjoitus ollut mikään vol, mutta tällä mennään :D

Netissä, siis silloin ensimmäistä kertaa, kun tästä asiasta kirjottelin, hetken aikaa surffailtuani pongasin pari tapettia joihin jäin koukkuun... Ei tietenkään mistään halvimmasta päästä vaan Tanskalaisen Ferm Livingin ihania lasten tapetteja :) Mutta Anteroltakin kun suostumuksen sain ja kun kyse on kuitenkin vain yhdestä seinästä niin sitten piti valita kumpaa...


Ensimmäinen vaihtoehto oli tämä ihana Marionette, jossa plussaa ihanat värit ja leikkimielisyys! Ja tässä sitä mustaa mikä on tosi hyvä, koska huoneeseen jää musta avohylly... Tavallaan miinusta se, että pinniksen reunasuojus ja katos (joka kyllä sitten lähtisi pois) ei sovi tähän ollenkaan ja niitä en viitsi ruveta (ehkä) vaihtelemaan...






Toinen vaihtoehto oli Rush Hour -tapetti. Tässä taas plussaa myös kiva sävy ja yksinkertaisuus ja se, että tämä tapetti varmasti menee pitkään... Ja värejä pystyy yhdistelemään paljon enemmän kuin Marionetissa, sekä tähän sopii hyvin myös pinniksen tekstiilit. Miinusta on ehkä vähän samat jutut kuin plussaa, koska ehkä hyvä tapetin olisi olla hieman lapsellisempi tässä kohtaa...



No päädyimme, enemmistön päätöksellä (isi ja Nelli ja ehkä 80% minäkin tämän kannalla...) Marionet -tapettiin :)

Sitten alkoikin heti verhojen suunnittelu ja päädyin yksinkertaiseen vale-rullaverhoon. Yksinkertaisuus kunniaan nyt kun tapetti on elävä ja värikäs :) Ensisijaisesti halusin löytää kangasta joka olisi mahdollisimman lähelle tapetin pohjaväriä, eli jännän vihertävän turkoosin, aquan sävyä... Aika erikoinen väri ja tiesin, että hankalaa voipi olla, mutta eipä ollutkaan! Ideaparkin vaatepellavista (ihanaa, pellavaa!) löytyi aikas lähelle tuota sävyä oleva kangas, eikä tosin tarvitsekaan aivan pilkulleen olla sama. Eli ei kannata jämähtää vain verhopuolelle! ;) Sitten, jotta tekstiili ei vaalene sävyltään ikkunassa, vuoritan verhon vihertävällä puuvilla, joten sillä saan hieman sitä sävyä tummenemaan. Solmimisnauhat tulevat mustalla ja siihen löytyikin jo kangas...

Mutta jotta kaikki ei mene aivan heti kuin vettä vaan, kun ei ajatus ollut ihan mukana kankaita ostettaessa, ei tullut aivan tarvittava määrä kangasta... Enpä sitten ollut ajatellut, että pitäähän siihen verhon valmiskorkeuteen ajatella se mitta mikä menee sen rullankin ympäri :) Onneksi rakas äippäni olikin käymässä Tullintorilla parin päivän päästä joten hänelle mallia mukaan ja onneksi kangasta löytyi... Mukaan sieltä lähti myös tilattua ruosteen/terran sävyistä puuvillaa jota myös tapetista löytyi, jotta saan tehtyä tyynyjä tms... Mitä nyt keksii :)



ps. ihanaa palvelua sain paikasta kuin Dekologia Design Tampereella, www.dekologia.fi ,josta sitten tapetin tilasin. Sain heiltä molemmista mallikappaleet ja yhteydenpito oli todella ystävällistä ja nopeaa!

Kotona vai töissä...

Tässä siis kotona ollessa pohtii mennäkkö töihin elokuulta, kun Niilo on vuoden verran vai ollakko vielä kotona... Tosin mitäpä tässä miettii, kun kyllähän sitä kotona olisi jos se olisi mahdollista... Vaikka toisaalta töitäkin ja siinä samalla aikuista seuraa ja ihmisten näkemistä ja varsinkin sitä palkkaa kaipaa tai enemmänkin tarvitsee ja sehän tässä isoin syy on sinne töihin palata.
Välillä sitä vaan miettii olisiko mahdollista jotenkin jäädä kotiin ja eräs kaverini, myös äippälomalla tällä hetkellä, tuossa mainitsikin, että heillä on lainanlyhennyksen määrää pienennetty aika paljon siksi aikaa, kun hän on kotona tai kun jää hoitovapaalle... Tätä olen hieman yrittänyt tekstiviestissä vihjata tuolle miehelleni, mutta tiedän, että ei taida innostaa kovin paljoa ;) Ja toki haluaahan sitä itekin lainan mahdollisimman pian pois, mutta yksi vuosi sinne tänne, kun pitkä maksuaika kuitenkin...

Eihän se pieni siitä rikki mene, kun hoitoon vie, varsinkin kun ikää "jo" vuoden verran, kun meneehän sitä jotkut suoraan äidin äitiysloman päätyttyäkin, mutta tuntuu se toinen silti niin pieneltä... Ja kun pieniä ovat vaan hetken... No täytyy niistä yhteisistä hetkistä sitten vain nauttia sitäkin enemmän. Itsellä tässä kuumottaa ajatus hammaslääkäristä tai oikomishoidosta, kun täytyisi pieni operaatio tehdä, mutta vaikka pieni operaatio niin lasku ei silti ole... Joten kyllä se raha tarpeeseen tulee...

Ystävät ovat kultaakin arvokkaampia..

Mun piti tänne tulla kertomaan kuinka tärkeitä ystävät ovat mulle, mutta nyt ei vaan runosuoni yhtään kuki joten sanon vaan, että: te ystävät olette mulle enemmän kuin tärkeitä!! En ehkä aina muista yhteillä tai jaksa lähteä teitä moikkaamaan, mutta olette aina mun ajatuksissa ja jo pienikin yhteydenpito on tosi iso ja tärkee juttu!! Olette rakkaita, muistakaa se!!

Tunteiden vuoristorataa!

Jos sitä itsellä tunteet menee viidessä minuutissa ylös alas, niin kyllä se on yhtä vuoristorataa myös 5-vuotiaan maailma! :) Ja taitaa vaan tulla vauhtia lisää vuosi vuodelta... Nyt jo, oikeastaan melkein harva se päivä, kuulee, että " äiti, sä oot ihan tylsä " tai joskus jopa me molemmat isin kanssa ollaan ihan tylsiä tai sitten " kaikki on ihan tyhmää "... Mutta sitten menee hetki ja äidin löydettyä joku mukamas kauan kadoksissa ollut kirja, on äänensävy sellainen, että " äiti, sä oot mahtava! Tosi mahtava" :D Ja onneksi aika usein vielä kuulee, että "olet rakas!" kun neiti lähtee vaikka kaverille...

Hauskalta kuulostaa myös uudet opitut termit, kuten "me ollaan samiksia" tai eräs päivä päätettiin, että "äiti mä sanon sua äipäksi" jota ei kyllä sen jälkeen olla kuultu, mutta ehkäpä sekin aika vielä koittaa, että äiti muuttuu äipäksi :) Samoten naapurissa asuu kuulemma joku Arska, joka aina kyllä pistää naurattaan, koska se vaan kuulostaa niin hauskalta tollasen viisi vuotiaan suusta! :D Arska... Voi apua! :D

Hankaliakin tilanteita rupeaa pikkuhiljaa tulemaan... Kuten joku päivä neiti totesi, että " kukaan ei ikinä kuole"... Eipä sitä nyt oikein valehtelemaankaan voi ruveta, mutta kuinka sanot asian niin, ettei toinen rupea pelkäämään mitään... Eipä siinä auta kuin todeta, että kyllä kaikki kuolee joskus, mutta ei kukaan vielä piiiiitkään pitkään aikaan... Taisi onneksi vastaus tyydyttää eikä tullut huolia :)

Mutta tätähän tämä, elämän suuria tunteita eletään täysillä ja sitä sitten pitäisi yrittää pysyä suht tasasena rinnalla mukana... Ja kuinkas se sitten onnistuu kun itekin on tällänen hermoheikko tuuliviiri! :D Sanottakoon, että minä ja tuo rakas tyttäreni mennään vielä lujaa! ;) Mutta sitten rakastetaankin vielä lujempaa...!

Tyylin muutos...

Ja pitihän se värimaailma käydä muuttamassa vähän värikkäämmäksi :) Saas nähdä kuinka usein sitä tätäkin muuttelee... Kaksosena kun on vähän tätä jakaantunutta mielipidettä kaikesta :) Toisaalta värejä, toisaalta mustaa...

Juhlamekko-ongelma isolla Oolla!

Häitä, häitä ja vielä kerran häitä... Tässä olisi tulossa neljät, mahdollisesti viidet häät kevään ja syksyn välillä, eli rakkautta ilmassa! Mikä on kyllä ihanaa :)

MUTTA...
Pitäisi siis mekko hankkia jota voisi mahdollisesti pitää joka juhlassa ja se onnistuukin sen puolesta, että juhlissa ei ole pahemmin samoja vieraita!;) Olisiko kahdet häät joissa on samoja kavereita, mutta eiköhän sitä jotain uutta aina keksi ja jos nyt muutama tyyppi niin sepä ei haittaa...

Mutta ongelma on ensinnäkin mekon väri. Rakastan värejä, mutta kun harvoin on varaa ostella vaatteita, niin aina päädyn siihen mustaan sen helppouden takia... Eli en nyt tiedä onko tämä ongelma, mutta kun toisaalta olisi ihana hommata joku värillinen ja pirtsakka, mutta en edes oikein tiedä mikä väri mulle oikeaoppisesti sopisi. Luultavasti vihreiden silmien ja hieman punervan ihon takia lämpimät sävyt ja sitten violetti, vihreä... Mutta luultavasti päädyn siihen mustaan sen takia, että siihen on kyllä helppo tuoda sitä väriä ja sitten sopii mitkä tahansa värit... Ensin mietin onko musta häihin edes sopiva, mutta jos on värillinen jakku tai vastaava ja värikkäät korut ja kengät niin eiköhän se ole ihan hyvä! :)

Mutta toinen ongelma on malli! Olen tässä siis katellut ulkomaisia nettikauppoja ja jottei varmasti tulisi kiire niin eräällä sivulla olisi hyviä aleja vielä pari päivää...! Mutta mutta... Olen mitä luultavammin hieman päärynä, joten olen ymmärtänyt, että mekon olisi hyvä olla ainakin polviin asti ja koruilla sun muilla tuotaisiin huomio ylös... Mutta sitten vähän mietityttää sekin, että mikä istuisi hyvin, kun ei tiedä kuinka tätä alamassua kerkiää saamaan pienemmäksi mikä on tarkoitus, kuten muualtakin ;) Joka tuo tietysti yhden probleeman, että millä mitoilla sen mekon tilaa... Ja minkä hintaisia juhlamekot edes ovat Suomessa?? Nettejä kun kattoo niin ovatko ne tosiaan siinä 200-300€ huitteilla? Toki kalliimpiakin varmaan on tai sitten taas edullisempia, mutta kun tässä nyt monet juhlat tulee niin haluaisin kivan mekon jota kehtaa pitää useamman kerran... :)

Ehkä nyt täytyy vielä koittaa surffailla näitä Suomen nettikauppoja, olisi se palautus ainakin helpompaa... Ja ajoissahan tässä ollaan kun ekat kemut vasta toukokuussa, mutta ajoissa täytyy olla ;)