Vielä oli pakko tulla kirjotteleen... Ja täytys muutenkin varmaan opetella kirjottaan puhelimella tai iPadilla, että tulis kirjoteltua useammin... Vaikka mietinkin lukeeko näitä kukaan, mutta ihan hyvä kirjotella ajatuksia välillä :)
Mutta siis lueskelin tutun blogia jossa pikkanen vauva mukana menossa ja itelle tulee vähän haikea fiilis... Ei itellä ole enää sellaista pientä nyyttiä joka nukahtais syliin tai tuhisis kainalossa tai tissillä... Miksi siitä ajasta ei sillon osaa nauttia tarpeeksi tai ehkäpä vaikka osais niin silti sitä haikailee näin myöhemmin... Koska kyllä mä uskon, että siitä ajasta enemmän koitti nauttia kuin Nellin aikana joskus vaikka Niilokin aika itkevä ja levoton oli kuin mitä jotkut rauhalliset vaavit on... Mutta pitäis vaan pitää mielessä se itkusuus ja ne välillä 1-2h unipätkät ettei vaan iske enää vauvakuume ;) En usko kyllä, että se enää iskee... Toki varmasti aina pieni haikeus tulee välillä, mutta uskoisin, että nää meidän rakkaat on tässä. Sen verran tän maailman meno välillä pelottaa, että tyytyväinen saa olla jos saa nämä lapset omaan, itsenäiseen elämään turvallisesti!
Jaahas, lapsia koputtelee ovella :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti