Tänään on väsyttänyt, taas. Ikävää, koska sitä haluaisi olla pirteä ja tehdä ja touhuta! Toki tärkeää olisi myös osata vaan olla ja relata, myös päästänsä. Miksi se on niin vaikeaa. No tässä kohtaa siihen tarkemmin pureutumatta, koska vaatii ehkä vähän syvällisempää pohdintaa ;) Sitä vaan yrittää olla välillä vähän suorittaja, tai näin tuntuu...
Mutta nyt pitäisi se toinen asia sisustustouhujen lisäksi saada taas käyntiin eli urheilu ja terveellinen elämä muutenkin! Eurokankaalla ollessa sai hyvän spurtin touhuihin ja salille tuli mentyä pakollisesti monesti jo aamulla puoli kuusi. Työ rytmitti sitä elämää hieman niin on huomattavasti helpompaa syödä terveellisesti ja pysyä erossa herkuista kuin näin kotona. Syön kyllä aika terveellisesti, kunhan vaan jättäisin herkut pois niin siinähän se, paljon kasviksia ja kaverina kanaa/kalaa/kalkkunaa pääasiassa, joskus naudanlihaa. Pähkinöitä, avocadoa, siemeniä niin saadaan hyviä rasvoja, leivät ja jauhot minimiin, gluteenia pois, hiilareita vähän, mutta kai niitäkin vähän täytyy syödä... Tällä tavalla syönkin aika lailla. Mutta ne herkut! Eli pieni sokeriaddikti musta löytyy, eikä niin pienikään. Vaatii vaan taas vähän enemmän itsehillintää ja päättäväisyyttä ja sitä TEKEMISTÄ! Koska heti kun ei ole tai ei mukamas keksi tekemistä niin sitä niin helposti kellahtaa sohvalle puhelimen kera katsomaan ohjelmia, jos siis sattuu olemaan sellaine rako Niilon unien aikaan tai kun hän tekee muuta tyytyväisenä eikä pompi äitin selässä ;) Mutta miksi muka aina siinä kaverina pitää olla jotain syötävää. Tästä puhuimmekin rakkaan ystäväni, Hennan, kanssa perjantaina, koska molemmat painitaan vähän saman ongelman kanssa. Tunneperäistä selkeesti. Enkä mä aio olla ehdoton, en missään nimessä! Sitä tarvitsee sen herkkupäivän ja iisisti ottamisenkin, eri asia jos lähtisi oikein kunnon dieetille mitä toki sitäkin olen miettinyt. Mutta pieni herkuttelu ei tosiaan pilaa mitään normaali-elämää ja itsensä kunnossa pitämistä!
Lisäravinteita olen miettinyt ja lähdenkin itseasissa anopin mukana kuuntelemaan keskiviikkona vähän luentoa erään firman tuotteista, tästä ehkäpä lisää myöhemmin! :) Mutta mukavasti olisi juuri suunnattu urheileville ihmisille niin josko saisi vinkkiä ja apuja tähän väsymykseen. Mutta huomenna salille, kera Niilon eli ei hoidu homma niin mukavasti kuin itsekseen, mutta parempi näin kun ei ollenkaan. Kunhan vaan ei olisi eräs mamma siellä joka on sitä mieltä, että lapset eivät salille kuulu... Itse olen eri mieltä niin kauan kuin homma toimii. Tästä varmaan moni eri mieltä, mutta niin kauan kuin omistaja ei mua kiellä niin Niilo saa tulla. Meinaan poika on siellä kuitenkin vaan ja ainostaan MUN vastuulla, ei kenenkään muun tarvitse varoa eikä huolehtia. Ollaan heti lähdetty jos homma alkaa siltä vaikuttamaan eli meteli tai toiminta alkaa olemaan sitä luokkaa. Toivon, että ketään Niilo ei siellä häiritse, mutta sitten jos näin alkaa tapahtumaan, tehdään muutoksia. Toki tykkään itsekin enemmän käydä rauhassa, mutta tässä kohtaa välillä näin...
Marttojenkin suunnitelmasta kuulin ihan hyvää palautetta, mielenkiintoista nähdä toteutuuko ja mitkä ideat toteutuu! Päivän valokuvauskurssillekin ilmoittaudun täällä meidän huudeilla, kivaa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti