Se on syksy

Ikävää ilmaa, harmaata ja vaikka ei vettä sadakaan niin aika mälsää... Tai ihmeen jees fiilis noin muuten, mutta ainahan se aurinko kiva olisi! :) Meillä täällä vähän podetaan, Nellillä hieman lämpöä ja epäilisin, että Niilollakin saattaa hieman olla, mutta toinen mittari on hukassa joten en ole saanut mitattua. Eli siinä seuraava homma, etsi mittari. Sunnuntaina se sitten oli, Tampereen puolimaraton! :D Selvisin hengissä enkä ollut viimeinen joten missio suoritettu! Aika oli 2h32min! Eka 10km meni hinosti Hennan kanssa välillä höpötellen, sitten alkoi vähän tökkimään ja viimenen 5km oli kyllä aika tuskaa! Mutta olen ylpeä itestäni etten luovuttanut vaikka kävi miljoona kertaa mielessä! Nyt hieman vain jännäilen tätä polveani, että millon uskallan mennä uudestaan lenkille mikä tekisi ihan hyvää kun on nämä herkut taas maistuneet ;) On vaan edelleen arka kävellessä ja varsinkin portaita tms kun menee ja jos joutuu enemmän laittamaan painoa... Jaahas, se siitä kirjoittelusta. Niilo jo heräilee eikä nukkunut kuin vajaan tunnin joten taitaapi mennä vielä uudestaan unille jossain kohtaa... Muutenkin herra on tuon nukkumisen kanssa ollut aikas hankala, viime yönä herätti ainakin kolme kertaa :/ Mitä lie... Palaamme taas! Ja pitäkäähän peukut pystyssä töiden suhteen! :)

Täällä taas...! Aurinkoa risukasaan kaivataan!

Tukkakriisistä selvitty, kiitos ainakin osaltaan hopeashampoolle joka vei pahimman keltasuuden :) Mutta ehkäpä kuitenkin koitan mennä sinne parturiin seuraavan kerran! Mitäs tässä muuten on tapahtunut, meni taas liikaa aikaa, että muistaisi... Rakas siukku lähti Ruotsiin hetkeksi aikaa tanssaileen ja olen kyllä niin onnellinen näiden mun ihanien sisarusten puolesta, kun molemmat vaikuttaisi aika onnellisilta! :) Ihanaa... Miksi sitä on ite niin vaikee olla onnellinen tai pään täyttää joka päivä kauheen negatiiviset ajatukset, itestä siis pääasiassa. On niin vaikee uskoo itteensä ja nähdä itessä jotain hyvää, ehkä sen takia osaltaan kun ei ole töissä jossa voisit tehdä jotain "hyvää" tai edes konkreettista. Eli saisit jotain aikaan ja sun panostasi tarvitaan. Tarvitaanhan sitä täällä kotonakin, mutta eriasia kuitenkin. Aina olen jotenkin mollannut itteeni ja aika usein olen alakuloinen. Päästähän se kaikki lähtisi, pitäis vaan osata ajatella positiivisemmin. Ja oppia tykkäämään itestään, mutta aika vaikeeta kun on koko elämänsä kärsinyt huonosta itsetunnosta ja nyt raskauksien jälkeen on niin hyvin kaunis, että voi moro... Onhan tässä laihdutettua saanut ja lenkkeiltyä, mutta vielä olisi matkaa. Ja joitain ruttuja kun ei voi korjata kun veitteillä niin se veetuttaa eniten, koska sitä rahaa ei ole! Jos olisi urheilulla korjattavissa niin täältä pesis, mutta ei näitä korjata millään... Työasioissa ei siis mitään uutta. Uusi haave ja toive ja niin unelma-juttu olisi saada tältä kylältä palkanlaskijan työ...! Toivoisin niin, että suhteista olisi apua, koska koulutusta ei ole... Anteron täti on siis tästä asiasta päättämästä yhtenä osapuolena, mutta en tiedä. On vähän ehkä turhan ystävällinen täti, että osaako sitten pitää mun puolia vaikka varmasti mulle sen työn soisi. Täytyy vaan yrittää tehdä niin hyvä hakemus, että tajuavat että ei olisi mitään vaihtoehtoa... No joo, yritys hyvä... Harmittaa vaan, kun menin tästä työstä mainittemaan yhdelle kaverille joka saattaa tätä työtä hakea. No iloinenhan mä hänen puolestaan olisin, mutta harmittaisi kyllä... Tää olis niin lottovoitto! Ei se SOL:linkaan työ pöllömpi olisi, mutta aina se ihanampi olisi kun työtä olisi tässä kylällä... Jaahas, pikkumies, joka muuten otti tänään ekat pari-kolme-neljä askelta, hakkaa mua viivottimella tossa vieressä ja kohta saattaa mennä hermo :) Taisi olla niin hyvä esimerkki kun oli Saana-tyttönen Sarin kanssa tänään kylässä, että Niilo päätti, että kai hänenkin täytyisi jo vähän koittaa kävellä ;)

Voihan tukka!

Tämän siitä saa kun ei mene parturille ja ite vaalentaa... Aina olen ollut tyytyväinen kampaajallani (hyvä Annukka!) käynnin jälkeen, mutta nyt oli niin huono rahatilanne, että halusin perua... Mutta juurikasvua oli jo aikas nolon verran ja yhtien jannujen 3-kymppiset tulossa niin en halunnut mennä sillä päällä juhlimaan. No ostin sitten vaalennusaineen jonka tänään päähän lykkäsin ja tulos, kellertävä pää! Toivon mukaan Sokoksella on nopea toimitus, koska tilasin sieltä Bonacuren hopeashampoon kun netissä monet vannoivat sen nimeen! Kai olen kohta sitten ihan platinablondi rukoillen pääsyä parturiin tekemään jotain...! Mutta ehkäpä varaan sen parturiajan jo huomenna vaikka kuukauden päähän! Onneksi kelit vähän viilenevät niin tätä tyyppiä näkee vain pipo päässä ennen sitä! :D Sitten vaan pohtimaan minkä kampauksen sitä päähän pistää että kehtaa mennä toisen kerran siellä Sollilla piipahtamaan parin päivän päästä, en tiedä kattovatko tätä tipua kovin hyvällä ;) No ei tää nyt niin paha ole, onneksi...

Niilon huone :)

Jos joku on lukenut aikaisempia kirjoituksia, tuolta alkuvuodesta niin siellä oli Niilon huone -projekti! Joka on siis ollut puolisen vuotta melkeinpä valmiina ja ihan valmiina jo muutaman kuukauden...Musta teippi odotutti hetken itseänsä. Laitan tässä nyt vihdosta viimein kuvia kyseisestä huoneesta! Samalla kun yritän vahtia, ettei huoneen asukas tipu meitin sängyltä...! :D (ja valmis tarkoittaa siis 99% valmis, vielä puuttuu taulut tuosta sängyn päädystä jotka on kyllä tulostettu mutta ei ole kehyksiä) Tyynyt oli hauska projekti :) Norsun kuva on siis käsin piirretty ja kangas on kiinnitetty 2-puoleisella liimapaperilla vai miksi ihmeeksi sitä sanottii, ei nyt pysty muistamaan ja sitten vielä tikattu kiinni...

perjantaita...!

Kill Bill vol2

Leffaa tässä katellen ja saunalonkero maistuu :) tosin se nukkuminenkin maistuis kuten nykyään ehkä liiankin kanssa, aina väsy.. Mutta kohta sit.. Vähän oli tääkin päivä huono, mutta saatiin vähän keskusteltua (lue; viesteiltyä) Anteron kanssa mikä vähän autto... Täytyy vaan yrittää jaksaa luottaa, että joskus helpottaa... Sitä vaan niin helposti kadehtii toisia kun muut matkustelee ja ostelee kaikkee, mutta heillä ei ole isoa asuntolainaa eikä kahta lasta (eikä yhtään) ja molemmat töissä... Siis yhtenä esimerkkinä joten ei se ihme ettei rahaa ihan ole samalla tavalla :) Mutta leffan pariin taas! Sit kun keksis, miten sais puhelimella kuvia tähän blogiin..!?

Jaksaa jaksaa...

Otsikko sopis kyllä johki lenkillekin, mutta kyllä nyt vaan yleisesti elämästä... Pitäis jaksaa... Miks välillä ja valitettavan usein nykyään, joka päivä on yhtä taistelua ja ärsyttää kun joku prkeleen raha on aina syynä!! Aikuiset on kireenä ja sitten kiukutellaan lapsille ja lapset kiukuttelee takasin, en yhtään ihmettele, että tosta jätkästä on tullut hirvee huutaan kun välillä täällä karjuu kaikki... No siis ei me Anteron kanssa toisillemme huudeta, mutta välillä sitä on ite vaan niin väsynyt, että voluumi vähän nousee. Varsinkin kun Nellilläkin joku ihmeen uhma mikä lie päällä. Mutta sitten muuten on niin kauhee ressi molemmilla vanhemmilla, että voi mörkö... En vaan tiedä mitä peliliikkeitä tässä oikein tekisi, ei hirveesti innostaisi mihinkään pienempäänkään huusholliin muuttaa tai mitään. Ei vaan taida oikein Tampereelta sellasia töitä löytyä mun koulutuksella mistä jäis jotain käteenkin siellä kulkemisten jälkeen ja tältä kylältä ei oikein töitä meinaa löytyä ja kouluunkaan ei oo varaa lähtee... Miten voi olla niin hiton vaikeeta!! Haaveiltiin jo, että jos lähdettäis kylpylään Anteron kanssa kun Nelli lähtee reissuun ja äiti on jo lupautunut ottaa Niiloa sillon joskus, mutta huonolta taitaa näyttää... Josko se tästä, joskus...

picture weheartit.com

Osaankohan enää!

No taisi sitä muutama kuukausi mennä viime kirjotuksesta... Mutta josko taas koittaisi kirjotella, edes jotain ja omaksi ilokseen :) Ja ehkä voisi tätä blogiaan mainostaa enemmän niin jos vaikka joitain kiinnostaisi lukea tän akan kuulumisia ;) Ja jos vielä vaikka saisi tän jotenkin tuonne puhelimeen tallennettua niin ei tarttis aina koneelle raahautua kirjotteleen...

Työhaastattelu oli siis tänään, Tampereel SOL:lle... Toimistotyöntekijä/kohdevastaava että ei ihan siivoojaksi vaikka sitäkin hommaa saattaisi sillon tällön olla, mutta se ei mitään haittaisi :) Ihan mukavalta vaikuttaisi, mutta aina tuo rahakysymys. Lasten hoidot + matkat niin ei ihan hirveitä käteen jää, mutta ehkä sitä lähtisi kuitenkin jos paikan saisi. Auto menisi ehkä vaihtoon (sniiif...) että kuluttaisi vähemmän ellei sitten onnistuisi yhteis-kulkeminen. Mutta kun nyt kuulee pääseekö toiseen haastatteluun... Mikä ihmeen toinen haastattelu, johan ensimmäisessäkin on jännitettävää ;)

Toisaalta kyllä juuri hetki sitten kuulin, että vanhasta työmaasta vapautuisi paikka jossain kohtaa ja tämä ei liity kehenkään johon minä tunnen eli hänelle tiedoksi jos tätä lukee, mutta kuten kaikki tiedämme Alkon tunnit ovat aika minimaalisia... Tosin sitten mielessä on kummitellut ajatus Evelace-alusvaatteiden jälleenmyyjänä toimimisesta eli kutsuille mennä niitä esittelemään. Olisi ainakin laaja asiakaskunta :)

Kynsiäkin olisi kiva tehdä enemmän, että tänne vaan niitä ottamaan!:D

Vielä oli pakko tulla kirjotteleen... Ja täytys muutenkin varmaan opetella kirjottaan puhelimella tai iPadilla, että tulis kirjoteltua useammin... Vaikka mietinkin lukeeko näitä kukaan, mutta ihan hyvä kirjotella ajatuksia välillä :)

Mutta siis lueskelin tutun blogia jossa pikkanen vauva mukana menossa ja itelle tulee vähän haikea fiilis... Ei itellä ole enää sellaista pientä nyyttiä joka nukahtais syliin tai tuhisis kainalossa tai tissillä... Miksi siitä ajasta ei sillon osaa nauttia tarpeeksi tai ehkäpä vaikka osais niin silti sitä haikailee näin myöhemmin... Koska kyllä mä uskon, että siitä ajasta enemmän koitti nauttia kuin Nellin aikana joskus vaikka Niilokin aika itkevä ja levoton oli kuin mitä jotkut rauhalliset vaavit on... Mutta pitäis vaan pitää mielessä se itkusuus ja ne välillä 1-2h unipätkät ettei vaan iske enää vauvakuume ;) En usko kyllä, että se enää iskee... Toki varmasti aina pieni haikeus tulee välillä, mutta uskoisin, että nää meidän rakkaat on tässä. Sen verran tän maailman meno välillä pelottaa, että tyytyväinen saa olla jos saa nämä lapset omaan, itsenäiseen elämään turvallisesti!

Jaahas, lapsia koputtelee ovella :)

Ei vanha enää jaksa! :D

Otsikon mukaisen toteamuksen tein kyllä taas viikonloppuna... Juhlimme siis rakkaan serkkuni, Satun, polttareita ja aamu kun alkoi taas jo kuudelta (tosin tällä kertaa kello herätti ja hieman harmitti kun sen kerran kun joutuu herään siihen aikaan niin jätkä nukkui vielä 45min) niin kyllä sitä yöllä yhden aikaan rupesi olemaan jo aikas tööt!

Mutta mikä parasta, päivä meni hyvin ja sankari oli tyytyväinen! :) Tosin pieni miinus kai oli kun hän olisi vielä jaksanut yöllä jatkaa kun muut, en siis ainoastaan minä, olivat jo valmiita nukkumaan, mutta uskon, että tämä oli ihan hyvä ratkaisu siinä kohtaa! :)

Päivään kuului siis aamubrunssi Hesessä jota Satukin pääsi vähän valmistamaan ja kaunistautumista ja valokuvaamossa käyntiä ja hieman karvojen poistoa ;) Ja muuta mukavaa hyvän sapuskan ja skumpan parissa! Discopallo pyöri ja musana teiniajan musaa eli sankarin suosikkia Take That:ia ja Bon Jovia ja allekirjoittaneen idolit Backstreet Boys! :)

Mutta nyt sitten innolla odottamaan häitä! Varsinkin kun eilen kävin mekkoa äipällä kokeilemassa ja nyt on napakkuus kohdillaan joten helman lyhennys vielä...

Tälläiset "asessoorit" tilasin myös ebaysta, kuvaa en saanut laitettua mutta linkit jotka ei näköjään jostain syystä aukea suoraan:

http://www.ebay.com/itm/390399176956?var=660061529493&ssPageName=STRK:MEWAX:IT&_trksid=p3984.m1438.l2649

http://www.ebay.com/itm/260672071091?var=560014375956&ssPageName=STRK:MEWAX:IT&_trksid=p3984.m1438.l2648

Laukku shamppanjan värisenä ja hiuskoriste mustana :) Nyt ei vain taida mennä ihan etiketin mukaan, kun eikös kenkien ja laukun pitäisi olla saman värisiä ja popot tulevat kyllä olemaan mustat ;) Tosin nekin vielä hieman vaiheessa... Helman katoin about sellaisilla koroilla mitkä kengissä tulee olemaan. Tällä hetkellä kaapissa liian korkeat tai liian matalat...

Kummallinen selkäsärky...

Olisikohan urheilun syytä tämä kummallinen selkäsärky vai mikä kumma, en tälläisestä yleensä ole pahemmin kärsinyt... Taas käynyt pari kertaa Zumbassa ja vähän lenkillä niin nyt tälläistä. No ehkäpä se urheilu tämän vie poiskin, valitettavasti ei aina kerkiä/pysty niin säännöllisesti harrastamaan kuin haluaisi. Tänäänkin kävin vähän paremmin testaamassa Fixin juoksumattoa ja muksut mukana. Luotto oli, että kaippa Niilo siinä Nellin kanssa viihtyy edes jonkun puoli tuntia, mutta turha toive... Liikuskelun yrittämistä koko ajan josta sitten mahalleen ja siinä menee hermo, sisko sai olla koko ajan nostelemassa eikä sekään aina auttanut joten luovutin sitten sen jälkeen kun pari kertaa oli pitänyt juoksu keskeyttää... Noh, josko sitä taas joku päivä koitetaan tai sitten ei ja jotain muuta :)

Muutenkin on aika lailla touhua tällä viikolla, tai vaikka ei ihmeempiä niin silti muksujen kanssa aina menee enemmän aikaa... Huomenna (taas kerran) auton vieminen ammattikoululle ja hakukin tietty ja sitten lastenvaatteita ihastelemaan Niinalle&Viljalle, keskiviikkona olisi lääkäriä näissä naistenvaiva-asioissa ja parturi pitkästä aikaa ja Nellin tanssikin olisi jo keskiviikkona, koska sitten torstaina olisi Tanssinpäivä Opistolla jota tietenkin täytyy mennä katsomaan! Kun ei sitä siukkua muuten näköjään oikein näe ja onhan se mumsikin siellä esiintymässä :) Ja perjantaina sitten muuta hommaa....!

Ja ihanaa, huusholli ollut aikas siistinä jo reilun viikon!! :D No "siivonnut" olen kyllä oikestaan joka päivä, tosiaan vielä täytyisi hetken aikaa pysyä siistinä... ;) En sen enempää viitsi asiasta vielä mainita, mutta ehkäpä syy selviää jossain kohtaa!

Pääsiäistä sittenkin! :D

Jee! On mulla ihana ystävä! :D Sainpas sittenkin hieman pääsiäistä kotiin! Ehkäpä täytyy kaivaa muutama tipu mitkä Nelli saa laittaa joukkoon! Kiitos Niina ja Vilja!



Ja anopiltakin sain kyllä ihanan, ja HYÖDYLLISEN pääsiäis-lahjan! Alessin pupunen! Joka kyllä tulee olemaan käytössä ympäri vuoden! :)

Pääsiäis-ressi...

No otsikko ehkä vähän huono, kun en sitä ressiä nyt ota :) Meillä on kyllä tämä tänhetkinen juhla eli pääsiäinen jäänyt nyt kyllä ihan unholaan ja siitä kyllä vähän huono äiti -fiilis tällä kertaa... Rairuohot istuttamatta ja kämppä sekanen! Siis kun olishan se ihanaa kun jaksais laittaa kämpän pääsiäiskuntoon kaikkine ihanine koristeineen tai olis sen rairuohon edes saanut istutettua niin Nelli olisi sen voinut koristella, mutta kun ei niin ei... Tosin eipä mikään näytä oikein miltään jos huusholli on sekainen. Ehkäpä saan tämän anteeksi ja ensi vuonna sitten uusiksi! :) Pääsihän tuo neiti sentään vähän virpomaan kun oksat olin sille saanut tehtyä tai yhdessä niitä hieman väkerreltiin ja eipä sillä intoa hirveästi siihen noidaksi pukeutumiseen ole ollut.. Ehkä jos tekisi prinsessa-noidan niin sitten! ;)

Mutta silti laiskasta olotilasta huolimatta, ihanaa ja munakasta pääsiäistä kaikille!

Onhan se viihtellä olo mukavaa, mutta...

Juu olin sitten lauantaina juhlistamassa rakkaan ystäväni 3-kymppisiä ja ihanat oli juhlat! Henna on sellainen party-planner ja täydellisten naisten Bree Van De Kamp, että kaikki oli kyllä niin hienoa ja hyvää! Ja aivan ihanan esiintyjänkin oli hommannut paikalle, Haulibros yhtyeen lauja Juri Lindeman kitaran kanssa meille esitti kaikkia ihania piisejä! Aivan makeeta ja unohtumatonta...!

Osa lähti sitten vielä ennen puolta yötä kuppilaan tai siis baariin, mutta tämä jäi sankarin kotiin odottamaan kyytiä kotiin eli äippää joka oli lupautunut tulemaan hakeen kotiin kun sinne mielelläni kuitenkin menen yöksi! Tietää, että kuitenkin on hommia tiedossa seuraavana päivänä niin mukavempi herätä heti kotoa :) Ja vaikka sitä pehkuissa oltiin jo yhden maissa niin kyllä se väsymys oli taas sunnuntaina aikas infernaalista :D Ehkä vaikutti se, että lauantaina Niilo päätti herättää jo 05.30 eikä nukkunut siitä enempää...

Mutta hienoa silti päästä välillä vähän tuulettumaan ja laittautumaan! Saa olla välillä edes vähän nättinä! :) Sitten vaan miettimään pitääkö itse juhlia vai ei... Välillä on vaan sellainen olo, että en haluaisi kyllä keltään mitään, koska tuntuu, että olen niin vähän tehnyt ystävieni eteen... Aika on niin kortilla ja jotenkin muutenkin olen ollut tosi saamaton. Että heitä varten ne juhlat kyllä pitäisin enemmän kuin itseäni :) Laulumaja on kyllä alustavasti varattu, mutta onhan tässä aikaa vielä miettiä...

Mekot saapuivat...

Nonniin... Pienen tullimaksun maksamisen jälkeen posti toi minun ja Nellin juhlamekot. Ihan ei putkeen mennyt näiden hankinta vaikka työn jälkeen olen kyllä tyytyväinen!
Mutta siis... Molemmissa mekoissa on liikaa pituutta mikä olisikin aika pieni ongelma (paitsi en tiedä kuinka vaikea on tuota pliseerattua helmaa lyhentää...) ja minunkin mekkoni ongelma eli siis se, että on liian iso, on ratkaistavissa suht helposti... Tosin rahaa siinäkin menee, vähän tässä kyselen sieltä täältä paljonko joku siitä ottaisi, mm. entinen työkaverini. Tai sitten äitiä vaivaan siinä asiassa, mikä ei tunnu kauhean mukavalta, koska tiedän, että ottaa siitä vähän ressiä miten onnistuu tms... No, mutta se on kuitenkin korjattavissa, mutta Nellin mekko on liian pieni! Dääm... No en siinäkään vielä heitä kirvestä kaivoon, äiti saa katsoa onko saumanvaroja minkä verran josko sitä voisi suurentaa. Ja tällä mekolle kun ei ole kiirusta tai ekat häät ovat Nellillä vasta heinäkuussa niin naapuristakin jo kyselin, että minkäslaista mekko he olisivat tytöllensä hommaamassa. Hän kun on pidempi ja laihempi niin voisi olla aikas passeli :) Joten me voitais sitten tilata Nellille uusi... Hyvä kun on ne mitat tallella niin voi vaan sinne ilmottaa, että kiitos 5cm lisää vyötäröön!
Että halvathan ne olivat, vaikka tulliakin tuli kolmisen kymppiä, mutta toivottavasti nyt saataisiin suht edullisesti hoidettua nämä ongelmat... Edullisesti ja ilman hikeä ja hampaiden kiristystä ;) Kuvia laitan sitten kun ovat passelit! :)

Kirpparit on kyllä ihania...!

Mä oon niin kyllä hurahtanut nettikirppareihin...! :D Varsinkin tämä on tehty niin helpoksi kun Facebookissa sitä pyörii muutenkin niin siellä on erilaisia ryhmiä missä on vaatteetkin jaoteltu koottain niin sieltähän on helppo niitä sitten tutkia...! Osa ihanuuksista, nämä monet retrohenkiset mm. Metsolat sun muut ovat vain ehkä hieman liian kalliita meille usein ostettaviksi, mutta ehkäpä niitäkin sitten aina välillä kun osuu hyvä kohdalle :) Ja Niilolle yhdet pöksyt sieltä ostinkin kun niille olisi nyt tarvetta. Ja onhan ne laadukkaampia sitten kuin monet muut, mutta toisaalta nämä pienet kasvaa niin hurjaa vauhtia, että "ei niin laadukkaatkin" kelpaavat sellaisiksi normi-pito-vaatteiksi... Kuten hyvä kirppis siellä on H&M/Lindex/Kapphal -kirppari. Mutta sitten se on kyllä myös totta, että näissä laadukkaissa vaatteissa myös jälleenmyyntiarvo on yleensä aikas hyvä!

Ja Niilollekin oli sitten ihan pakko ostaa pienet Nike-popot yhdeltä merkkivaatekirpparilta! :D Aivan syötävät...! Että jos nyt joskus vähän jotain "ei niin tarpeellista..."


Netissä ja juurikin Facebookin kautta sitä on löytänyt myös ihania käsintehtyjä pipoja ja haalareita ja vaikka mitä... Niitä melkeinpä päivittäin tulee ihasteltua ja suunniteltua mitä sitten joskus ostaa! :) mm. jennik.handmade -tuotteet on tosi ihanan näkösiä! Sieltä löytyisi ihana pilvihaalari Niilolle ja Nellille samanmoinen mekko... Jotenkin en pilvistä aina ole tykännyt, mm. Me&I:lla niitä on taas, mutta jotenkin tän mustan kanssa, tai oikein pirtsakan pinkin kanssa ovat ihania...Ja Neenuskalta Niilolle tilasin uuden pipon kun vihreä apila-pipo jäipi jo pieneksi :) Itekin kyllä tarttis jonkun...

Kauhulla tässä odottaa sitä, että äippäloma loppuu ja tulot tipahtaa taas hieman... Taitaa jäädä sitten ostelut hetkeksi aikaa...

Työtkin meni hienosti, muutamaa ihmistä sitä kerkesi siinä vähän jeesailemaan, mutta kauppoja ei kyllä tullut vielä mistään. Tosin sitähän se monesti on, että asiaa täytyy vielä vähän suunnitella ja miettiä. Ainahan sitä sanotaan, että kaupat pitäisi saada siinä heti clousattua näin Suomeksi sanottuna, mutta ei se välttämättä aina mene niin. Toki jos asiakkaalla on jo selvästi siinä heti tarkoitus ostaa/tilata niin siinä kohtaa tietysti, mutta monet tulevat vain alustavasti kattelemaan. Siinä sitten vain täytyy osata tehdä se ainoa vaihtoehto mikä käy jotta asiakas sen sitten tilaa ;)

Jänskää, työt kutsuu...!

Kyllähän sen siis monessakin asiassa huomaa, että aika vaan menee hurjaa vauhtia, mutta taas hokasin eräs päivä, että onpa sitten unohtunut (taas kerran) kirjoitella tätä blogiani ja sitten onkin mennyt monen monta päivää viime kirjoituksesta! No eipä tämä mitään :)

Työt siis kutsuisivat, tosin hyyyyyvin pienissä määrin, mutta silti! Tulevana lauantaina pitäis mennä Oriveden Värisilmään sisustusviikonlopun teeman mukaisesti vähän antamaan vinkkejä jos joku sellaisia tarvitsee :) Toki innolla otan tämän muutaman tunnin työn vastaan, mutta myönnettäköön, että hieman jännittää! Koska en kuitenkaan vähään aikaan ole ollut tämän alan kanssa tekemisissä ja kuten kaikki, myös värien kanssa pelaaminen vaatii harjaantumista ja jokapäiväistä tutkailua... Tulihan tuo Niilon huone tuossa tehtyä, mutta eipä siinä nyt ihan hirveästi päässyt vielä tutkailemaan tämän päivän trendejä tms... Ja kun en ole mikään paras antamaan vinkkejä saman tien, kun joku jotain kysyy vaan monesti vaatii sen pienen hetken pohtimista, mutta pääseepähän sitäkin harjoittelemaan! Eiköhän sitä jotenkin selvitä! ;) ...hope so...

Pikkuiseni kuulumisia hieman, että hän sitten päätti lopettaa kanta-asiakkuutensa tai oikeastaan lopetti koko asiakassuhteen tissibaarin kanssa... Eli imetys on nyt sitten tässä 8kk korvilla finito. Hieman haikeus, mutta sainpahan oman kroppani täysin takaisin ;) Sitten voi "ihastella" eli kauhistella näitä lapasia/teepusseja/roiskeläppiä mitä on jäljellä... Äitiys, ihanaa kyllä, mutta voi voi näitä muutoksia mitä väkisinkin tulee. Tosin, ei kyllä kaikille. Mutta eiköhän se taas tästä kun saa aikaiseksi ottaa niitä juoksuaskelia niin saisi nämä muut löllyt edes pois niin eipä sitten niin häiritse tämä yksi epäkohta! Nyt kyllä kun niitä epäkohtia on enemmän ja vähemmän ;)

Tapettitoimitus!

Kyllä vaan aivan ihanaa palvelua on Tampereella uudessa sisustusmyymälässä nimeltä Dekologia Design! :) Saatoin kyllä tästä asiasta mainita aikasemminkin, mutta nyt tuotiin tapetit ihan kotiin asti kun kuormat olivat olleet hieman myöhässä... Toki tällä Memmulla oli jotain konsultoitavaa täällä Orivedellä (enpä sitten muistanut udella mitä... ;) ) , joten matkan varrella oli huushollimme, mutta siltikin! Lupasi myös postittaa kuormasta jääneen Nellin kirjoitusalustan... Kyllä sitä aina vaan enemmän arvostaa hyvää asiakaspalvelua, varsinkin kun itse pyrkii olemaan, silloin kun sellaisessa työssä on ollut ja luultavasti tulee olemaan, hyvä asiakaspalvelija. Se on hyvä kilpailuvaltti, koska uskon, että enevissä määrin ihmiset päättävät jaloillaan...

Eli nyt sit vain tapetteja repimään pois! Tai mieheltä tuli pieni ohjeistuis, että ei kannata tehdä niin kuten monesti tehdään, että kostutuksen jälkeen alkaa heti repimään vaan tosiaan kunnon kosteutus ja antaa vettyä tarpeeksi pitkän ajan jolloin tapetti lähtee helpommin ;) Selvä kulta... Kun nyt ensin irrottaisi nuo jalkalistat, en taida uskaltaa minä niitä ruveta repimään...

Ai niin, meillä on perheessä sitten rikollinen ;) Olemme tehneet tietämättämme laittomuuksia, mutta Antero on nyt se pahin :D Eli olemme joskus auranneet lumiamme tielle tai siis tien reunaan toki, mutta ehkä ovat jääneet hieman ajokaistallekin... Mutta aina näin on tehty vain siinä tapauksessa kun auraaja on ollut tulossa tai jo pörrännyt lähellä joten minä ainakin olen luullut, että mitä se haittaa jos siinä samalla sitten työntää sivuun ne meidänkin kasat kun niitä muutenkin työntelee. No tästä asiasta saimme sitten virallisen huomautuksen... Että onpi sitten poliisiasia jos lumia ei olla korjattu kello 15.00 mennessä... Onneksi naapuri tuli hätiin, koska enpä minä tästä kovin hyvin pääse, ainakaan minkään aikarajan sisällä niitä korjaamaan. Joten kiitos naapuriapu! Tai kuten minä pienenä luin mummun lappusesta, jossa siis luki "naapuriapu" , naapuririapu :)

Koruja ja perhekahvilaa...

Onpas taas tullut mukavia uusia juttuja ja kaikista parasta kun on ystäviä ja tuttuja nähnyt! Kyllä sitä vaan täytyy saada itsensä liikkeelle useammin!

Perjantaina käytiin moikkaamassa tytyjä, Niinaa ja Viljaa ja aina yhtä mukava siellä on käydä! :)

Sitten sunnuntaina oli entisellä Alko-aikojan työkaverillani Riikalla Ilo-korukutsut! Ihan uusi juttu minulle... Ihania koruja, mutta valitettavasti hieman liian kalliita tässä kohtaa... Mutta tosiaan tässäkin mukavinta oli nähdä tuttuja! Kauemminkin olisi ehkä voinut olla, mutta pikku-herra, jonka jouduin siis ottamaan mukaan, rupesi vähän väsähtämään ja metelöimään siihen tyyliin, että kotiin jo... Mutta eiköhän joku vielä uudestaan kyseiset kutsut järjestä niin pääsee uudelleen hypistelemään!

Ja tänään tiistaina käytiin sitten vihdoista viimein katsastamassa MLL:n perhekahvilan meininki ja mukavaahan siellä! Paljon leluja ja Nellille kavereita ja askarteluja jne... Ja edullinen lounas on tosi hyvä juttu. Sinne menemme siis uudestaan! Kunhan vaan heti pistän kalenteriin ylös, että osataan mennä oikeana tiistaina taas uudestaan! Nämä aamupäivä kerrat kun ovat joka toinen viikko...!

Ja niin se elämä vaan menee... Anteron mummusta aika jätti eilen, ehkä oli jo aika päästäkin lepoon... Ja pikkuserkun perheeseen syntyi tänä aamuna toinen poika... Tätähän se, elämää niin surussa kuin ilossakin...

Niilo 6kk

Johan tämäkin ikä meni kuukausi sitten, mutta laitetaanpa parit kuvat pikkuisesta miehestä! :)

puli puli...

Huomenna taas vähän polskuttelemaan joten sen kunniaksi pari kuvaa viime kerralta :) Isi otettiin silloin kans mukaan kameramieheksi... Tosin saisihan tuo tulla vaikka aina, mutta Nelli kun täytyy jättää kotiin niin sen takia on jäänyt pois... Ja Anteron kommentti joskus oli, että " taitaa ne lauleskelut olla enemmän äitien juttuja" ;)

Niilon huone vol2.

Vai olisiko tämän pitänyt olla vol1. kun eipä se ensimmäinen kirjoitus ollut mikään vol, mutta tällä mennään :D

Netissä, siis silloin ensimmäistä kertaa, kun tästä asiasta kirjottelin, hetken aikaa surffailtuani pongasin pari tapettia joihin jäin koukkuun... Ei tietenkään mistään halvimmasta päästä vaan Tanskalaisen Ferm Livingin ihania lasten tapetteja :) Mutta Anteroltakin kun suostumuksen sain ja kun kyse on kuitenkin vain yhdestä seinästä niin sitten piti valita kumpaa...


Ensimmäinen vaihtoehto oli tämä ihana Marionette, jossa plussaa ihanat värit ja leikkimielisyys! Ja tässä sitä mustaa mikä on tosi hyvä, koska huoneeseen jää musta avohylly... Tavallaan miinusta se, että pinniksen reunasuojus ja katos (joka kyllä sitten lähtisi pois) ei sovi tähän ollenkaan ja niitä en viitsi ruveta (ehkä) vaihtelemaan...






Toinen vaihtoehto oli Rush Hour -tapetti. Tässä taas plussaa myös kiva sävy ja yksinkertaisuus ja se, että tämä tapetti varmasti menee pitkään... Ja värejä pystyy yhdistelemään paljon enemmän kuin Marionetissa, sekä tähän sopii hyvin myös pinniksen tekstiilit. Miinusta on ehkä vähän samat jutut kuin plussaa, koska ehkä hyvä tapetin olisi olla hieman lapsellisempi tässä kohtaa...



No päädyimme, enemmistön päätöksellä (isi ja Nelli ja ehkä 80% minäkin tämän kannalla...) Marionet -tapettiin :)

Sitten alkoikin heti verhojen suunnittelu ja päädyin yksinkertaiseen vale-rullaverhoon. Yksinkertaisuus kunniaan nyt kun tapetti on elävä ja värikäs :) Ensisijaisesti halusin löytää kangasta joka olisi mahdollisimman lähelle tapetin pohjaväriä, eli jännän vihertävän turkoosin, aquan sävyä... Aika erikoinen väri ja tiesin, että hankalaa voipi olla, mutta eipä ollutkaan! Ideaparkin vaatepellavista (ihanaa, pellavaa!) löytyi aikas lähelle tuota sävyä oleva kangas, eikä tosin tarvitsekaan aivan pilkulleen olla sama. Eli ei kannata jämähtää vain verhopuolelle! ;) Sitten, jotta tekstiili ei vaalene sävyltään ikkunassa, vuoritan verhon vihertävällä puuvilla, joten sillä saan hieman sitä sävyä tummenemaan. Solmimisnauhat tulevat mustalla ja siihen löytyikin jo kangas...

Mutta jotta kaikki ei mene aivan heti kuin vettä vaan, kun ei ajatus ollut ihan mukana kankaita ostettaessa, ei tullut aivan tarvittava määrä kangasta... Enpä sitten ollut ajatellut, että pitäähän siihen verhon valmiskorkeuteen ajatella se mitta mikä menee sen rullankin ympäri :) Onneksi rakas äippäni olikin käymässä Tullintorilla parin päivän päästä joten hänelle mallia mukaan ja onneksi kangasta löytyi... Mukaan sieltä lähti myös tilattua ruosteen/terran sävyistä puuvillaa jota myös tapetista löytyi, jotta saan tehtyä tyynyjä tms... Mitä nyt keksii :)



ps. ihanaa palvelua sain paikasta kuin Dekologia Design Tampereella, www.dekologia.fi ,josta sitten tapetin tilasin. Sain heiltä molemmista mallikappaleet ja yhteydenpito oli todella ystävällistä ja nopeaa!

Kotona vai töissä...

Tässä siis kotona ollessa pohtii mennäkkö töihin elokuulta, kun Niilo on vuoden verran vai ollakko vielä kotona... Tosin mitäpä tässä miettii, kun kyllähän sitä kotona olisi jos se olisi mahdollista... Vaikka toisaalta töitäkin ja siinä samalla aikuista seuraa ja ihmisten näkemistä ja varsinkin sitä palkkaa kaipaa tai enemmänkin tarvitsee ja sehän tässä isoin syy on sinne töihin palata.
Välillä sitä vaan miettii olisiko mahdollista jotenkin jäädä kotiin ja eräs kaverini, myös äippälomalla tällä hetkellä, tuossa mainitsikin, että heillä on lainanlyhennyksen määrää pienennetty aika paljon siksi aikaa, kun hän on kotona tai kun jää hoitovapaalle... Tätä olen hieman yrittänyt tekstiviestissä vihjata tuolle miehelleni, mutta tiedän, että ei taida innostaa kovin paljoa ;) Ja toki haluaahan sitä itekin lainan mahdollisimman pian pois, mutta yksi vuosi sinne tänne, kun pitkä maksuaika kuitenkin...

Eihän se pieni siitä rikki mene, kun hoitoon vie, varsinkin kun ikää "jo" vuoden verran, kun meneehän sitä jotkut suoraan äidin äitiysloman päätyttyäkin, mutta tuntuu se toinen silti niin pieneltä... Ja kun pieniä ovat vaan hetken... No täytyy niistä yhteisistä hetkistä sitten vain nauttia sitäkin enemmän. Itsellä tässä kuumottaa ajatus hammaslääkäristä tai oikomishoidosta, kun täytyisi pieni operaatio tehdä, mutta vaikka pieni operaatio niin lasku ei silti ole... Joten kyllä se raha tarpeeseen tulee...

Ystävät ovat kultaakin arvokkaampia..

Mun piti tänne tulla kertomaan kuinka tärkeitä ystävät ovat mulle, mutta nyt ei vaan runosuoni yhtään kuki joten sanon vaan, että: te ystävät olette mulle enemmän kuin tärkeitä!! En ehkä aina muista yhteillä tai jaksa lähteä teitä moikkaamaan, mutta olette aina mun ajatuksissa ja jo pienikin yhteydenpito on tosi iso ja tärkee juttu!! Olette rakkaita, muistakaa se!!

Tunteiden vuoristorataa!

Jos sitä itsellä tunteet menee viidessä minuutissa ylös alas, niin kyllä se on yhtä vuoristorataa myös 5-vuotiaan maailma! :) Ja taitaa vaan tulla vauhtia lisää vuosi vuodelta... Nyt jo, oikeastaan melkein harva se päivä, kuulee, että " äiti, sä oot ihan tylsä " tai joskus jopa me molemmat isin kanssa ollaan ihan tylsiä tai sitten " kaikki on ihan tyhmää "... Mutta sitten menee hetki ja äidin löydettyä joku mukamas kauan kadoksissa ollut kirja, on äänensävy sellainen, että " äiti, sä oot mahtava! Tosi mahtava" :D Ja onneksi aika usein vielä kuulee, että "olet rakas!" kun neiti lähtee vaikka kaverille...

Hauskalta kuulostaa myös uudet opitut termit, kuten "me ollaan samiksia" tai eräs päivä päätettiin, että "äiti mä sanon sua äipäksi" jota ei kyllä sen jälkeen olla kuultu, mutta ehkäpä sekin aika vielä koittaa, että äiti muuttuu äipäksi :) Samoten naapurissa asuu kuulemma joku Arska, joka aina kyllä pistää naurattaan, koska se vaan kuulostaa niin hauskalta tollasen viisi vuotiaan suusta! :D Arska... Voi apua! :D

Hankaliakin tilanteita rupeaa pikkuhiljaa tulemaan... Kuten joku päivä neiti totesi, että " kukaan ei ikinä kuole"... Eipä sitä nyt oikein valehtelemaankaan voi ruveta, mutta kuinka sanot asian niin, ettei toinen rupea pelkäämään mitään... Eipä siinä auta kuin todeta, että kyllä kaikki kuolee joskus, mutta ei kukaan vielä piiiiitkään pitkään aikaan... Taisi onneksi vastaus tyydyttää eikä tullut huolia :)

Mutta tätähän tämä, elämän suuria tunteita eletään täysillä ja sitä sitten pitäisi yrittää pysyä suht tasasena rinnalla mukana... Ja kuinkas se sitten onnistuu kun itekin on tällänen hermoheikko tuuliviiri! :D Sanottakoon, että minä ja tuo rakas tyttäreni mennään vielä lujaa! ;) Mutta sitten rakastetaankin vielä lujempaa...!

Tyylin muutos...

Ja pitihän se värimaailma käydä muuttamassa vähän värikkäämmäksi :) Saas nähdä kuinka usein sitä tätäkin muuttelee... Kaksosena kun on vähän tätä jakaantunutta mielipidettä kaikesta :) Toisaalta värejä, toisaalta mustaa...

Juhlamekko-ongelma isolla Oolla!

Häitä, häitä ja vielä kerran häitä... Tässä olisi tulossa neljät, mahdollisesti viidet häät kevään ja syksyn välillä, eli rakkautta ilmassa! Mikä on kyllä ihanaa :)

MUTTA...
Pitäisi siis mekko hankkia jota voisi mahdollisesti pitää joka juhlassa ja se onnistuukin sen puolesta, että juhlissa ei ole pahemmin samoja vieraita!;) Olisiko kahdet häät joissa on samoja kavereita, mutta eiköhän sitä jotain uutta aina keksi ja jos nyt muutama tyyppi niin sepä ei haittaa...

Mutta ongelma on ensinnäkin mekon väri. Rakastan värejä, mutta kun harvoin on varaa ostella vaatteita, niin aina päädyn siihen mustaan sen helppouden takia... Eli en nyt tiedä onko tämä ongelma, mutta kun toisaalta olisi ihana hommata joku värillinen ja pirtsakka, mutta en edes oikein tiedä mikä väri mulle oikeaoppisesti sopisi. Luultavasti vihreiden silmien ja hieman punervan ihon takia lämpimät sävyt ja sitten violetti, vihreä... Mutta luultavasti päädyn siihen mustaan sen takia, että siihen on kyllä helppo tuoda sitä väriä ja sitten sopii mitkä tahansa värit... Ensin mietin onko musta häihin edes sopiva, mutta jos on värillinen jakku tai vastaava ja värikkäät korut ja kengät niin eiköhän se ole ihan hyvä! :)

Mutta toinen ongelma on malli! Olen tässä siis katellut ulkomaisia nettikauppoja ja jottei varmasti tulisi kiire niin eräällä sivulla olisi hyviä aleja vielä pari päivää...! Mutta mutta... Olen mitä luultavammin hieman päärynä, joten olen ymmärtänyt, että mekon olisi hyvä olla ainakin polviin asti ja koruilla sun muilla tuotaisiin huomio ylös... Mutta sitten vähän mietityttää sekin, että mikä istuisi hyvin, kun ei tiedä kuinka tätä alamassua kerkiää saamaan pienemmäksi mikä on tarkoitus, kuten muualtakin ;) Joka tuo tietysti yhden probleeman, että millä mitoilla sen mekon tilaa... Ja minkä hintaisia juhlamekot edes ovat Suomessa?? Nettejä kun kattoo niin ovatko ne tosiaan siinä 200-300€ huitteilla? Toki kalliimpiakin varmaan on tai sitten taas edullisempia, mutta kun tässä nyt monet juhlat tulee niin haluaisin kivan mekon jota kehtaa pitää useamman kerran... :)

Ehkä nyt täytyy vielä koittaa surffailla näitä Suomen nettikauppoja, olisi se palautus ainakin helpompaa... Ja ajoissahan tässä ollaan kun ekat kemut vasta toukokuussa, mutta ajoissa täytyy olla ;)

Voi tätä saamattomuutta...

Mikä siinä on, että ei tajua omaa parastaan :)
Siis kun pitäisi urheilla, mutta mikä ihme siinä tosiaan on, että ei saa persettään liikkeelle... Tainnut tulla sitä painoa sinne liikaa joten maan vetovoima vetää liikaa puoleensa ;) Eikä kyllä auta se, että kun tuo rakas pikku-mieheni on aikas tyytymätön kaveri niin siinä kannellessa sitä vajaata 9kg (no saahan siinä edes sitä hyötyliikuntaa...) tulee napsittua herkkuja matkalla, ettei pää ihan sekoa... Voisihan sitä juu lähteä vaunuilemaan kun Niilolla olisi uniaika, mutta missä ihmeen välissä sitä sitten tekee mitään muuta, kun se muu aika menee sitten melkeinpä jätkä kainalossa ja yhdellä kädellä on vaikea tehdä monia hommia vaikka siinäkin on kyllä taas pakon sanelemana harjaantunut, tai sitten muuten viihdytetään toista suu korvissa ja ties mitä ääniä päästellen... Ikävä vain että se pärinä sun muu hölmöily tuppaa jäämään välillä päälle, mm.kaupassa olen joskus huomannut käyttäytyväni hieman oudonlaisesti ;)
Ja hyvä olisi tietty keritä jotain syömäänkin jossain välissä, muutakin kuin niitä nameja sun muita mitä matkalla tulee napsittua. Ja ehkä tämä muukin porukka tarvitsee jotain ruokaa... Eli päivässä on siis selvästi liian vähän tunteja!

Täytyisi olla joku potkimassa ylös, oma personal trainer olis niiiiiin hyvä!! Pitäisköhän sitä sittenkin se suunniteltu 3-kymppis lahjaidea vaihtaakin siihen, että ottais jonkun piiskaamaan sitä takapuolta ylös :D Vois tehdä siinä kriisin korvilla ihan hyvää...
Mutta ei taida raaskia, kun harvoinpa sitä on mahdollisuutta (no siis en tiedä onko sittenkään, mutta syy ainakin...) ostaa itsellensä jotain, ehkä vähän kalliimpaa kun muutama kymppi... ;) Jotain kaunista ja naisellista sitä haluaisi, mutta kahtotaan nyt...!

Ehkä nyt vain yritän tässä saada itseni liikkeelle, joskus viimeistään! Kesällä olisi häitä tulossa enemmän ja vähemmän ja ensimmäiset jo toukokuussa kun rakas serkkuni menee naimisiin joten olisihan se mukava olla hieman paremmassa kunnossa! ;) Eli kaikki, nyt potkimaan mua lenkille tai jumpalle tai mitä vaan!

Ihanaa, saa sisustella... Edes vähän :)

Tää on niin harvinaista herkkua, kun pääsee sisustelemaan... Rakas äippänihän remppaa kyllä tällä hetkellä ja olisi ihana osallistua enemmän, mutta ei oikein tässä kohtaa meinaa olla mahdollista... Onneksi aina välillä asiasta keskustellaan... Mutta toivottavasti asiaan joskus tulee muutos, että näitä hommia voisi tehdä enemmänkin, mutta nyt olisi "työn alla" Niilon huone :) Eli vanha työhuone täytyisi saada ukolle sopivaksi... Katsotaan nyt missä kohtaa ihan konkreettisesti asia saadaan työn alle, mutta minä kun olen aina ajoissa ja hyvä olla ideat valmiina, kun toteutus rupeaa lähenemään!

Tosin en tiedä kuinka sitten joskus, ehkäpä, mahdollisesti näitä sisustushommia voisin tehdä, koska olen maailman huonoin tekemään päätöksiä!:D Ja tällä alalla kun mahdollisuuksia tehdä jotain tai eri vaihtoehtoja on aina muutama...!
Eli onneksi tässä huoneessa on joitain asioita mitä täytyy ottaa huomioon jolloin vaihtoehdot hieman vähenevät :) Vaikka niinhän se onneksi yleensäkin kai on... Eli kun koitamme huoneen rempata mahd. edullisesti (tässä ainaisessa konkurssissa ja verottajan mukava mätkylasku takataskussa...) niin muutoksen kokee vain yksi seinä... Hieno, tumman sävyinen Kiurujen Yö -tapetti joutuu siis lähtemään, sniif... Mutta onneksi siis muut seinät ovat neutraalilla harmaalla, joten siihen kyllä suht helposti löytää kaverin. Toki harmaan lämpötila täytyy ottaa huomioon... Samoin olemassa oleva musta hylly jää paikoilleen ja onneksi sekin aika helposti sopii moneen sävyyn, tai tässä kohtaa kuvaan, koska luultavasti seinälle laitetaan yksivärinen tapetti ja joku kiva, iso tarra :)
Eli loppuviimein, taitaa niitä vaihtoehtoja ollakin aika lailla...! Voihan... Tosin ei pelkkä tapettikaan vielä ole poissuljettu vaihtoehto...

Mutta täältä tarran luultavasti hommaan, on meinaan sen verran upeita ja MUUTAMA vaihtoehto! Että katsotaan kuinka pää vielä sauhuaa...
http://www.yourdecoshop.fi/en

Johan alkoi tapahtua...

Olinpas sitten Niilon lekurin (Mehiläisestä) kanssa yhteydessä, kun tuo herra edelleen on tosi itkuinen ja ihottumaa tulee välillä enemmän ja vähemmän ja sitten vielä se masun huono toiminta ja pituuskasvun hidastuminen, niin josko selvitettäis mahdollisia allergioita... Joten päästiinpäs heti huomenna sitten kattoon kaikki mahdollinen; verikokeet, pissanäytteet, kilpirauhasarvot, keliakia-jutut... Tuleepahan tarkastettua ja jos ei mitään löydy niin sitten ei, mutta onpahan tosiaan asiat tsekattu!

Pomppukerhostakin selvittiin ilman burn-outtia ;) Tai eipä siellä olo mitään, hyvinhän se ,kun neiti saa touhuta ja pienemmällä on kateltavaa, mutta se sinne meno ja pois-lähtö... Kesää odotellessa, että ei tarvitse pukea!
Sitä kun on ollut nyt taas aikas kiree ja tavallaan vähän ahdistunut tän kaiken kanssa ja Niilon kitinän ja itkujen takia, mutta josko se taas tästä...
Kiitos suklaan keksijälle! ;)

Testaus kuinka kuva lisätään :)

Tästä se alkaa...

Pakkohan tätä on kokeilla, omaa blogia :) Katsotaan kuinka akan käy... Ehkä pitäisi kutsua porukkaa tätä lukemaankin vai kirjottelisinko ihan omaksi ilokseni ;)

Nyt ei tämän enempää kyllä tämä täti kirjottele, koska pakko päästä vähän sohvan nurkkaan kölliin, kun pikkumies nukkuu eikä ole mitään ihmeempää tekemistä... Ainahan jotain on, mutta pakko oppia ottaan välillä iisisti! ;) 6kk neuvolassa käyty ja herra meinaa olla mini-mies eli pituus tulee toista kertaa miinuskäyrällä... Kuukauden päästä mittojen tsekkaus ja jos sama meininki jatkuu niin pitäis kuulemma mennä lekurin puheille. En jotenkin jaksa, ainakaan vielä, tästä ressata... Vaikka toki mietityttää josko jotain allergiaa olisikin, koska sehän sitten voisi vaikuttaa pituuskasvuun... No, tätä mietimme sitten!